Avajaiset Galleria Rantakasarmissa
Helsingin Taiteilijaseuran Kriisi-näyttelyn avajaistunnelmia Suomenlinnan Galleria Rantakasarmissa.
Esillä on 97 taiteilijan teoksia. Näyttely on avoinna 3.10.-26.10.
Näyttelystä saatavana myös vastailmestynyttä Donna Criminale -kirjaa.
Vaaleanpunaisessa talossa Sant’Agatan kirkon kulmalla
Cernobbion Villa Erba. Mm. Ossessione-elokuvan ohjannut Luchino Visconti vietti palatsissa lapsuutensa kesiä.
Como-järven maisemat innoittivat kirjailijoita. Stendhal kirjoitti 18. heinäkuuta 1817 Como-järven herättämistä tuntemuksista:
”Kuinka maalata tuo tunne! Täytyy rakastaa taiteita, täytyy rakastaa ja olla onneton. [- -] Kaikki on ylhäistä ja hellää, kaikki puhuu rakkaudesta, mikään ei muistuta sivilisaation rumuuksista. Vieretysten sijaitsevat kylät piiloutuvat suurten puiden taakse [- – ].” – Stendhal, Rome, Naple, Florence, 1817
Flaubertin matkamuistiinpanoissa Como-järven sulokkuudesta löytyy Italian syvin olemus: ”L’ensemble du lac est doux, amoureux, italien”. – Gustave Flaubert: Notes de voyage, 1845
Pyhän neitsyen kidutuksista
Pyhä Agatha on sisilialaissyntyinen neitsytmarttyyri 200-luvulta. Legenda kertoo roomalaisen hallitsijan rakastuneen Agathaan. Mutta koska Agatha ei ollut myötämielinen ja oli vieläpä kristinuskoinen, alkoi vaino ja kidutus ja Agathan rinnat hakattiin veks. Agatha määrättiin poltettavaksi roviolla, mutta väliin tuli maanjäristys ja marttyyri kuoli vankilassa.
Pyhän Agathan kirkkoja löytyy eri puolilta. Itse sain viettää viikon päivät loppukesästä erään tuntumassa, aika uskomattomissa maisemissa. Vaaleanpunaisen talon kamarin kaari-ikkunoista näkyi Sant’Agatan kirkon torni, ja kamari sijaitsi Moltrasiossa Pohjois-Italiassa.
Taiteessa kyseinen marttyyri on saanut useita tulkintoja.
Sebastiano del Piombon Pyhän Agathan marttyyrius vuodelta 1519.
Giovanni Lanfrancon Pyhä Pietari parantaa Pyhää Agathaa, n. 1614.
Une fois à Paris
Näyttelykuvat Pompidou-keskuksesta. Muoviputeli-installaatio ja pop-odaliski Martial Raysse –retrospektiivistä (14.5.- 22.9.2014). Thomas Hirschornin muhkuraiset maapallot Une histoire. Art, architecture et design des années 1980 à nos jours –ripustuksesta (2.7.2014-7.3.2016).
Uuden Neitsythuorakirkon aineiston saisi kirjankansista ja trendilehdistä
Vielä eräs huomio Japanista: tavallisista kirjakaupoista ja ruokakauppojen lehtitelineistä olisi ollut helppo koota alta aikayksikön Neitsythuorakirkko kakkosen aineisto.
Kuvalainoilla japanilaisten kirjojen kansista tai muoti- ja trendilehtikuvista, kun ne yhdistäisi Neitsythuorakirkon tavoin markkinakriittiseen kontekstiin, pääsisi tai joutuisi Suomessa helposti oikeuteen. Teiniviettelyä markkinoiden myyntiaseena ei Suomessa saa arvostella. Miksi? Tietysti siksi, että se teoriassa voisi heikentää myyntituloksia. Rikoksen tuntomerkit ns. sivistysvaltiossa täyttää ei suinkaan teinipornoistumisella myyminen vaan arvoilmaston ja markkinoiden kritiikki.
Japanin kustannusala vaikuttaa varsin keskittyneeltä viattomuuden ja pornon yhdistämiseen, oli sitten kyse viattomuuden mielikuvilla pelaamisesta tai todellisista lapsista. Tulosta on selvästi tehty takuumetodilla: kuviteellista tai todellista viattomuutta pornoistamalla.
tavanomaisinta japanilaista kirjakauppatarjontaa
Seksikkäintä tuloksentekoa on, kuten Japanin taannoinen talouskasvu osoittaa, yhdistää vauvanuken viattomuus pornotähden kroppaan.
Vaan tunnetaanhan Japanin malli meilläkin, vieläpä ihmisyys- ja eettisyyshömpällä kuorrutettuna ja verhottuna.
Top Model mainostaa olevansa luova puuhalehti
Kari Hotakainen irvailee mainiosti luomassaan ”Veli-Matti Meri-Enolan” hahmossa Pauli Aalto-Setälän ja Aller Median Top Model -lehteä:
”Veli-Matti, joka pyytää itseään kutsuttuvan Velluksi, sanoo lanseeraavansa markkinoille uutta vauvojen muotilehteä, Baby Modelia, jonka tarkoituksena on totuttaa vauvat ja heidän vanhempansa muodin maailmaan. Hän kertoo olleensa aiemmin löyhästi kristillisen lehden päätoimittaja, sillä tavalla löyhästi, että kaikki ihmiset voivat löytää lehdestä oman eettisen kulmansa. Veli-Matti sanoo, että ihmisyys on laaja-alainen käsite, eräänlainen sateenvarjo, jonka alla voimme kaikki yhdessä pitää sadetta tässä kovassa maailmassa.” (Kari Hotakainen: Jumalan sana. Siltala, Helsinki, s. 295)