erään kadonneen kirkon tapaus [[ neitsythuorakirkko ]]

Category Archive

The following is a list of all entries from the kapitalismi category.

The Sexiest Capitalism; discussed in Athens

A lecture by Ulla Karttunen in the 13th ESA Conference ”(Un)Making Europe: Capitalism, Solidarities, Subjectivities”

Tomorrow 31 Aug 2017, at Panteion University, Athens, a lecture in session RN29, Social Theory and the Critique of Capitalism:

”The Sexiest Capitalism Ever: A Duckface Selfie of a Trans-Aestheticized Market Economy”, by Ulla Karttunen.



Society of voluntary blindness

The Thief of the Eye, 2017, a digital collage by the artist Ulla KarttunenUlla Karttunen: The Thief of the Eye, 2017, digital collage, photograph on acrylic, 118,9 x 84,7 cm

St Francis of Assisi could be called a patron saint of the poor; he preached about serving others and demanded social justice. ”Grant me the treasure of sublime poverty”, he wrote. Francis of Assisi could be seen as a severe challenger of market-based ethics, one of the first critics of capitalism.

If Francis of Assisi preached against the will to win, the ethics or anti-ethics of our times is based on raw profit-making. Our modern-day world is a visual society, where economics goes through images, imagos, brands, illusions, and other reflections. In order to gain more, we mislead the eye and do not see any more what is important, where is the basic ethics of being a human. The social play of luxury, popularity and appearances has stolen our ability to see. – This is the topic of the work The Thief of the Eye.

The developed market society has forgot the ethical message of Francis of Assisi. – As a starting point for this digital collage, a collage as meditation, has been used Zurbaran’s wonderful portrait of Francis of Assisi.

the artworks by Ulla Karttunen at Galleria Wikiarte, Bologna 2017Exhibition Art Experience, Galleria Wikiarte, Bologna

The backround to the Donna Criminale project, by Ulla Karttunen

Donna Criminale, by Ulla Karttunen, in Gallery Poggiali & Forconi, Florence 2016

The installation at the exhibition Taboo in Florence, where Donna Criminale was awarded the Best Project Prize

A hanged goddess constructed of toilet paper, a material regarded as the most banal and worthless.

A patron saint of those who are thought to be low or marginal, the wrong kind of people, ‘the others’.

The sociologist Zygmunt Bauman has noted that in contemporary consumer society, we have begun to see the poor, those who cannot participate enough in consuming, as criminals.

Donna Criminale is a project documenting social questions around a banned artwork and dealing with new forms of censorship and social inequality in contemporary market-based society. – The work is an installation with variable dimensions, a hybrid conceptual-political project consisting of a toilet paper sculpture, photographic prints based on a digital collage, and a book.

The project interprets the contemporary market economy as a mystery religion, worshipped every day and everywhere on the globe, and striving to secure its position as the first global religion. It is successful, because instead of suffering and ethics, it speaks of winning and never-ending enjoyment. It has, at least in advertisements and hopes, made the luxurious surrealism come true. Women have to serve as the sacrificial animal and fetish of this flourishing social structure. After decenniums of development in gender equality, market society has attracted women to focus on seduction: to consume and to advertise it, but also to embody it.

As Bauman states, the hedonistic consumerism has a counter-effect, growing inequality. The ”low” workers in white gowns, from nurses to housemaids and cleaning ladies, have often been treated degradingly, as cheaper or more inhuman than toilet paper.

Contemporary consumerist society has also resulted in a new kind of censorship, founded on market-based values and neoliberal ideology. The project Donna Criminale is based on a real and personal case of an artist as a despised criminal who touched a taboo. In this true story behind the work, an artwork led to a trial and the artist was found to be a guilty criminal, who was prohibited to criticize a mass market phenomenon, although the production and consumption of the same market were bypassed as legal. If in advanced capitalism those in lower social positions are treated as criminals, the same can be true for an artist who comments on social phenomena. The book studies the blind spots in society around this art trial case, and gathers together different visual parts and artworks in the project.

The religious status of market capitalism, its position as a taboo outside criticism, was clearly seen in this art trial case in Finland. It was required that the holy trinity of advertisements, celebrities and porn can only be referred to if the brands and stars are masked and remain unknown. It was expected that when speaking about the market, we need blindfolds – a demand that makes a truthful view and critique impossible.

The banners of this project explore how to recognize a criminal woman – a famous Italian positivist criminologist, Cesare Lombroso, often cited as the father of criminology, wrote a book on the same theme over a hundred years ago. Lombroso tried to distinguish criminals on the basis of their appearance, and saw criminals as being born as such rather than made. If Lombroso understood that a born criminal has large ears, his Finnish successors saw that an artist dressed in white (the color of the standard toilet paper), must surely be a criminal.

This thought, presented by Lombroso, of certain inferior groups of humans, can be found at the root of the values of the Third Reich. It is not so long ago when those interpreted as being lower were gathered to be retrained, i.e. eliminated. A similar belief that certain people are ”objectively” higher, better, more worth of profit, is also alive in contemporary democratic society with its special kind of censorship.

Donna Criminale, installation by Ulla Karttunen, Exhibition Taboo, Gallery Poggiali & Forconi, Florence

A patron saint of the poor ones, or a cheap criminal, under the archs

The book from project Donna Criminale by Ulla Karttunen

The book Donna Criminale

One part of the project Donna Criminale is a book. It includes essays by Mojca Puncer, Anita Seppä, Yrjö Sepänmaa and Ulla Karttunen. The book presents artwork series connected to the project (Blindfold, Blinded, Blind Spot Society, Sotining to Death) and collects Donna Criminale’s previous exhibition contexts (eg. Gallery Alkatraz, Ljubljana, Halle 14, Leipzig, ACC Galerie, Weimar, Gallery Pleiku, Berlin).

Towards Immortal Perfection

Ulla Karttunen Towards Immortal Perfection 2016

Ulla Karttunen’s art work ”Towards immortal perfection” was included among this week’s ”Editors’ choices” section at Celeste Network.

The work is anti-advertisement which speaks about our social skin:

This half-rotten portrait is a religious relic of our age, where existential meaning and immortality are believed to be reached through repetition of images and perfecting appearance.

Skin is not only a personal, sensory and sensual thing. It is also connected to society, economics and politics. Contemporary market-based society is focused on productising sensory and experiential modes of being.

Your skin is a surplus value factor for economy. Many sectories of market are related to productisation of visual appearance, or more generally, to aestheticization of lifestyle. Different fields from advertising to media, from fashion to beauty industry, from entertainment to social media, participate in capitalizing obsession for aesthetic perfection.

In contemporary society, driven by the celebrity cult in media, and the compulsion to selfie in social media, the value of human being is counted from the repetition of images. In the visual age, especially women’s role is to become fetish-objects of market. The humankind has obtained, through neoliberal economy, a religious dream: immortality can be gained, through obedient consumers, immediately.

The work is a manually and digitally altered magazine advertisement. The original advertisement spoke about ”the future of more perfect skin”.

The Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market Economy

Ulla Karttunen Capitalism as the New Name of God

The Biennial of the Lynched is an impossibility. The lynched ones never celebrate, and no biennials are organised for them. The winners, and those butchers who have washed their hands, celebrate.

The lynched ones do not arrive to the party. They do not find suitable shoes. And by the way, they are no more alive. If someone of the lynched is still alive, he or she does not come. The lynched ones do not participate the feast, for not to repeat the execution.

The materials of the art work were cleaning equipments, but the result was not very neat. A dirty party with bloody gloves and cleaning towels. ”Hygienische Neoliberalistische Blut Arbeit Macht Frei” tell the bloody letters in the cleaning wipes.

This piece is opposite of beautiful and qualified; it is disgusting, stupid and ugly. But do not blame art if reality is terrible.

The work The Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market Economy deals with the hidden parts of the hygienic neoliberal glory: market economy as the first global religion, and market-based censorship as its special cultural form.

Ulla Karttunen Proofs of Criminality in Female DelinquentsUlla Karttunen Holy Market

images from installation Ulla KarttunenThe Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market Economy, Exhibition 5000m2, Lappeenranta Old Theatre 13.2.-27.3.2016

blood traces from installation Ulla karttunen: The Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market EconomyUlla Karttunen The Biennial of the Lynched celebrates the holy market economyBlood traces from Biennial of the Lynched (installation by Ulla Karttunen)

Yhtä juhlaa

5000m2 ja paljon pyykkiä kuivumassa (by Ulla Karttunen)

Materiaalina olivat siivoustarvikkeet, mutta lopputuloksesta ei tullut siisti. Räkäistä rähjäjuhlaa verihanskoin ja siivousliinoin: Lynkattujen biennaali juhlii pyhää markkinataloutta on teoksen nimi Lappeenrannan 5000m2-taidetapahtumassa.

Tämä piisi on kauniin ja laadukkaan vastakohta, se on ällöttävä, tylsä ja ruma. Mutta ei kannata syyttää taidetta, jos todellisuus on kahta kammottavampi.

Lynkatut eivät koskaan juhli eikä heille järjestetä biennaaleja.

Ulla Karttunen Lynkattujen biennaali

Jos paikalla ei ole ketään, onko kaikki voitokkaasti teloitettu? – Lynkattujen biennaali Lappeenrannan 5000m2-näyttelyssä (by Ulla Karttunen)

Voittajat ja kätensä pesseet juhlivat. ”Hygienische Neoliberalistische (Blut)Arbeit Macht Frei”, lukee siivousliinoissa verikirjaimin. Työ tekee vapaaksi, mutta eritoten niin tekee hygieeninen uusliberalistinen puhtaan voiton talous.

Lynkatut eivät löydä sopivia jalkineita saapuakseen. Eivätkä sitäpaitsi ole elossa.

Jos joku lynkatuista on yhä elossa, hänkään ei saavu juhlaan. Lynkatut eivät tule paikalle siksikään, ettei teloitus toistuisi.

Lynkattujen biennaali juhli aiemmin Leipzigissa taidekeskus Halle 14:ssa. Silloin esillä oli Lappeenrantaa paljon laajempi, noin tuhat neliömetriä käsittävä installaatio

Ulla Karttunen Donna Criminale Leipzig 2012Ulla Karttunen: Donna Criminale, Leipzig 2012

On myös hygieenisiä lynkkauksia, jotka antavat lynkatun ikäänkuin jatkaa elämää, vaikka vain lynkkaus jatkuu.

Lynkatut ovat vallan ja voiton sivutuote, merkki siitä, että joku otti oikeuden toisen yli.

Paras tulos tehdään hygieenisesti, niin ettei veren väri ja lynkattujen lahdattu liha kuulla voitontavoitteen läpi.

Uusliberalistinen talous on tuloksenteon hygieniaa. Se on kaunis uskonto, jonka jo koko maailma jakaa. Siunattuja ovat voitontekijät, sillä heidän on kiellettävä sivuun työnnettyjen olemassaolo.

Ulla Karttunen: Lynkattujen biennaali juhlii pyhää markkinataloutta, The Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market Economy

Ulla Karttunen: Lynkattujen biennaali juhlii pyhää markkinataloutta, The Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market Economy

Installaatio Lynkattujen biennaali juhlii pyhää markkinataloutta on osa Donna Criminale -projektia, jonka seuraava näytös tapahtuu Firenzessä huhtikuun lopulla Taboo-näyttelyssä. Näyttely 5000m2 on esillä Lappeenrannan vanhassa teatteritalossa 26.3.2016 saakka.

Taidehistorioitsija Leena-Liisa Lehikoinen tarkastelee näyttelyä Taidebongari-blogissaan ja kertoo erityisesti ilahtuneensa siitä, että taiteilijat ottavat kantaa. Hän aloittaa katsauksensa Lynkattujen biennaalista, joka ”vavahduttaa verenpunaisine hansikkaineen”.

Myös näissä jutuissa 5000m2-tapahtumasta verihanskat kuvissa mukana: täällätäällä, täällä, täällätäällä ja täällä. Yleistä tapahtumasta, esimerkiksi: Ylen Kulttuuricocktail-juttu5000m2 facebook

”We hate social criticism, because it is badly paid” tells the banner. – Ulla Karttunen: Lynkattujen biennaali juhlii pyhää markkinataloutta / The Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market Economy, 5000m2, 2016

Ulla Karttunen: Lynkattujen biennaali / The Biennial of the Lynched

Lynkattujen biennaali on pimeän ydinaluetta

Uuden Neitsythuorakirkon aineiston saisi kirjankansista ja trendilehdistä

Vielä eräs huomio Japanista: tavallisista kirjakaupoista ja ruokakauppojen lehtitelineistä olisi ollut helppo koota alta aikayksikön Neitsythuorakirkko kakkosen aineisto.

Kuvalainoilla japanilaisten kirjojen kansista tai muoti- ja trendilehtikuvista, kun ne yhdistäisi Neitsythuorakirkon tavoin markkinakriittiseen kontekstiin, pääsisi tai joutuisi Suomessa helposti oikeuteen. Teiniviettelyä markkinoiden myyntiaseena ei Suomessa saa arvostella. Miksi? Tietysti siksi, että se teoriassa voisi heikentää myyntituloksia. Rikoksen tuntomerkit ns. sivistysvaltiossa täyttää ei suinkaan teinipornoistumisella myyminen vaan arvoilmaston ja markkinoiden kritiikki.

Japanin kustannusala vaikuttaa varsin keskittyneeltä viattomuuden ja pornon yhdistämiseen, oli sitten kyse viattomuuden mielikuvilla pelaamisesta tai todellisista lapsista. Tulosta on selvästi tehty takuumetodilla: kuviteellista tai todellista viattomuutta pornoistamalla.



DSC01207 tavanomaisinta japanilaista kirjakauppatarjontaa

Seksikkäintä tuloksentekoa on, kuten Japanin taannoinen talouskasvu osoittaa, yhdistää vauvanuken viattomuus pornotähden kroppaan.

Vaan tunnetaanhan Japanin malli meilläkin, vieläpä ihmisyys- ja eettisyyshömpällä kuorrutettuna ja verhottuna.

Top ModelTop Model mainostaa olevansa luova puuhalehti

Kari Hotakainen irvailee mainiosti luomassaan ”Veli-Matti Meri-Enolan” hahmossa Pauli Aalto-Setälän ja Aller Median Top Model -lehteä:

”Veli-Matti, joka pyytää itseään kutsuttuvan Velluksi, sanoo lanseeraavansa markkinoille uutta vauvojen muotilehteä, Baby Modelia, jonka tarkoituksena on totuttaa vauvat ja heidän vanhempansa muodin maailmaan. Hän kertoo olleensa aiemmin löyhästi kristillisen lehden päätoimittaja, sillä tavalla löyhästi, että kaikki ihmiset voivat löytää lehdestä oman eettisen kulmansa. Veli-Matti sanoo, että ihmisyys on laaja-alainen käsite, eräänlainen sateenvarjo, jonka alla voimme kaikki yhdessä pitää sadetta tässä kovassa maailmassa.” (Kari Hotakainen: Jumalan sana. Siltala, Helsinki, s. 295)

Yhteiskuntakritiikkiä ja pilvenpiirtäjiä



Sosiologian maailmankongressi järjestettiin heinäkuussa Yokohamassa, Japanissa. Teemana oli maailmassa vallitseva eriarvoisuus ja sen haasteet sosiologialle.

Kongressi oli loistava, paras niistä sosiologian kokoontumisista, joissa olen ollut mukana: teema nousi kerrankin esille esitelmissä ja mukana oli aimo annos terävää yhteiskunta- ja kapitalismikritiikkiä.

Mielenkiintoisen kontrastin aiheelle antoi kokouspaikka, hulppeiden pilvenpiirtäjien leimaama vauras hotelli- ja ostoskeskusalue.



XVIII ISA World Congress of Sociology: Facing an Unequal World: Challenges for Global Sociology. 13-19 July 2014, Yokohama, Japan.


Berlin flyer

Galerie Pleiku DSC00902Blinded

Dark tales of the neoliberal ethics and its dead end.

Market economy means that luxurious surrealism has come true. Endless liturgies of growth and profit witness of the breakthrough of the first global religion.

Capitalism as a religion trusts in the name of enjoyment, not in suffering, like did the earlier belief systems. Rewards are thought to be delivered already in this world. You must only cancel out ethics.

In these palaces of aesthetic production, the female body has a sacred mission as the primal fetish, marketer and consumer.

In the neoliberal society, also the freedom of speech is judged by the market. Truth must be blinded if it does not sell.

The Blinded series is inspired by an art trial case, where an art work was censored. The justice demanded that broad business may be criticized in art only if celebrities and brands are blinded so that they cannot be identified – a demand that makes market criticism impossible.

Galerie Pleiku DSC00270DSC00273Galerie Pleiku DSC00863Galerie Pleiku DSC00243Blinded Berliinissä DSC00865DSC00257Galleria Pleiku ulkoaBlinded III

kuva yllä: Ulla Karttunen, Blinded III, 2013 (digitaalinen värivedos alumiinille, diasec).

Otos Berliinin näyttelyn Sokaistuneita (samoin kuin Leipzigin näyttelyn Blind Spot Society-sarjan pari teosta) on esillä syyskuun lopulla Art Fair Suomi 2013:ssa Kaapelitehtaalla 27.9.- 6.10.2013

Blinded IV

Ulla Karttunen, Blinded IV, 2013 (digitaalinen värivedos alumiinille, diasec)

Blinded V

Ulla Karttunen, Blinded V, 2013 (digitaalinen värivedos alumiinille, diasec)

Suomi huipulle itseään huiputtamalla

Taas saatiin yksi näytös todellisuuden itsensä tuottamaan reality-sarjaan nimeltä Kapitalismi uskontona, tapaus Suomi.

Uskonnot perustavat valtansa paljolti sanankuuliaisuuteen. Niin myös ensimmäisen globaalin uskonnon sijaa tavoitteleva kapitalismi. Mantujen yli jylisee yksi tai kaksi sanaa. Ja siten mennään perässä, päättäjät etunenässä.

Kaukaiseen pohjolaan kiiri ilosanoma: kasvu, luovuus, innovaatio. Ihan huippua. Pekka Himanen osasi ladella oikeat käsitteet, ja johan kokoomuspoliitikot ja valtiovalta suihkivat perässä taivaan porteille.

Nyt se on paljastunut, paras suomalainen huippuinnovaatio:

Itsensä markkinoinnin huippuosaajana huipputunnetuksi tullut huippufilosofi sai huippupäättäjät pulittamaan huippupalkkiot.

Ei vain kerran vaan toistamiseen.

Voisko huipumpaa ollakaan.

Suomea voisi vastedes markkinoida itsensähuiputtamisen kärkimaana. Tällainen mainoskampanja tulee halvemmaksi kuin huippuosaajan lanseeraaminen toistamaan huippumantraa.

Himas-Katais-Suomi-huipulle-gate käy esimerkistä miten todellisuus toteuttaa parhaimmat vitsit. Tulipahan uusi erä suomalaisesta rakenteisiin sitoutuneesta korruptiosta, sanankuuliaisuudesta ja markkinaliturgian hyvin maksetusta tyhjyydestä esille.

Angelo Himanen (2)

Kuvassa Angelo Pekka Himanen tuomassa ilosanomaa Suomelle. Jokainen filosofi, joka pystyy näennäis-humanisoimaan taivaalliseksi liturgiaksi uusliberalismin kovan ytimen, ansaitsee huippupalkkiot.

Himasen Kestävän kasvun malli -hankesuunnitelma toistaa toistamistaan sanoja huippuryhmä, huipputaso, huippufoorumi ja selittää niitä kuvauksilla kuten korkeimman tason, johtavan tason, korkeimman profiilin tai tunnetuimpia, johtava, kansainvälisesti johtavia, maailman johtava.

Maailmaa johtaa huipputason huippuliturgian huippuunsa viety ellei suorastaan johtava onttous.

Mutta mitä siitä, sillä markkinaliturgian kohdalla jo usko tekee autuaaksi. Ja huippu-jargonia suoltava saarnamies vetää liksat päältä.