erään kadonneen kirkon tapaus [[ neitsythuorakirkko ]]


Markkinatalous uskontona

Helsingin Sanomat julkaisi sunnuntainumerossaan (29.7.2018) arvostetun historiantutkijan, Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professorin Markku Kuisman laajan haastattelun otsikolla Viimeinen luento. Kuisma puhui markkinalogiikan ja -liturgian tunkeutumisesta yhteiskunnan eri alueille. ”Nyt markkinataloudesta on tullut itsetarkoitus, kuin uskonto”, Kuisma sanoi.

Suomen johtaviin taloushistorian tuntijoihin kuuluva Markku Kuisma Hesarissa 29.7.2018. Vastaavaa kertoi 4 vuotta aiemmin Ulla Karttunen kirjansa Donna Criminale alaotsikossa: Kapitalismi uskontona, markkinakritiikki rikoksena

Hesarin pääkirjoitus (3.8.2018) jatkaa teemasta ja viittaa Kuisman – jota kutsutaan yhdeksi Suomen johtavista taloushistorian tuntijoista – näkemyksiin markkina-ajattelun tunkeutumisesta eri osa-alueille ja markkinataloudesta jo uskontoa muistuttavana.

Erittäin positiivista, että Hesarin usein harjoittamaan markkinamyötäilyyn tuli pieni särö. Jo oli aikakin. Kuisman haastattelu on erittäin tärkeä artikkeli, johon kannattaa palata.

Muutaman vuoden takainen kirjani Donna Criminale muuten kertoi jo alaotsikossaan saman tiedon, jota HS nyt juhlii. Mitä Donna Criminale edellä, sitä maan johtava taloushistorian tuntija ja Helsingin Sanomat perässä. Vain noin neljän vuoden viiveellä.

Ulla Karttunen, 2014, Donna Criminale: kirja tarkastelee Neitsythuorakirkko-teosta seuranneen oikeus- ja mediakäsittelyn yhteiskunnallisia liityntöjä. Kuvataiteilija Ulla Karttunen on myös käsitellyt näitä teemoja useissa ulkomaisissa konferenssiluennoissaan, joista Pekingin (2010) ja Torinon (2013) luennot on otettu mukaan kirjaan

Neljä vuotta sitten julkaistu kirjani Donna Criminale käsitteli alaotsikosta alkaen vastaavasti markkinataloutta uskonnon kaltaisena entiteettinä: ”Kapitalismi uskontona, markkinakritiikki rikoksena”. Donna Criminalen ennuste globaalista uskonnosta taisi siis viimeaikaisten arvioiden mukaan osua oikeaan.

Kirja käsittelee Neitsythuorakirkon tapauksen yhteiskunnallisia liityntöjä ja tämän pienen ennakkotapauksen pohjalta seurauksia, joita markkinapohjainen etiikka tarjoaa yhteiskuntaelämälle. Markkinaperustaisuuden tunkeutuessa elämän eri alueille myös käsitykset oikeudesta, etiikasta ja jumalanpilkasta alkavat asettua toisin.

Näitä markkinauskonnon eettisiä seuraamuksia Kuisma tai HS eivät juuri vielä käsittele, vaikkakin HS patistaa ”On syytä keskustella arvoista.”

Ulla Karttunen: Donna Criminale, 2014

Jokaisella uskonnolla on enkelinsä. Aukeama Donna Criminale -kirjasta.

Jos ja kun markkinat valtaavat merkitysherruuden ja markkinalogiikka korvaa eettisen ajattelun, pahinta jumalanpilkkaa on silloin markkinoiden ylevyyden epäily, markkinakritiikki aletaan kokea jopa rikoksena – juuri näin Neitsythuorakirkon oikeus- ja mediakäsittelyssä tapahtui.

Ketään ei häirinnyt menestyksekäs ja valtavirtainen populaarikulttuurin osa-alue, teinipornosivustot, erään vaatimattoman taideteoksen ulkopuolella. Vasta taiteessa esitetty mainstream-markkinoiden kritiikki koettiin skandaalimaisena ja yhteiskuntarauhaa uhkaavana. Markkinoiden pyhyyttä oli loukattu kyseenalaistuksella siitä, ettei valinnanvapaudesta seuraava tarjonnanrunsaus takaakaan kaikkia eettisyyden ja lastensuojelun edellytyksiä.

Ulla Karttunen: ”Donna Criminale: Kapitalismi uskontona & markkinakritiikki rikoksena”, 2014, kirja tarkastelee Neitsythuorakirkko-teoksen yhteiskunnallisia liityntöjä

Angelo Apunen. Donna Criminale -kirjan kuvitusta.

Ulla Karttunen: ”Donna Criminale: Kapitalismi uskontona & markkinakritiikki rikoksena”, 2014, kirja tarkastelee Neitsythuorakirkko-teoksen yhteiskunnallisia liityntöjä

Angelo Gallen-Kallela-Sirén. Donna Criminale -kirjan kuvitusta.

Mainokset

Donna Criminale enters Rome and touches eternity

Donna Criminale, the winner of Celesteprize Taboo, at galleria Poggiali e Forconi in Florence 2016

Donna Criminale, ephemeric sculpture / site-spesific installation, by Ulla Karttunen (here the artwork is at Galleria Poggiali e Forconi in Florence, where it was the winner of Celesteprize Taboo 2016)

The toilet paper goddess Donna Criminale will appear very soon in the eternal city of Rome. Next few weeks she will stay in the historic quarters of Rione Monti in the center of Rome, in the neighbourhood of Colosseum.

Her reign started this week, as normally, with a very banal visit to nearby supermarkets to compare the sizes and prices of toilet paper packages. – Donna Criminale is a patron saint for those who are socially excluded, ’the others’, thought to be too cheap or low by people who think they are better and higher, hanged by hate talk or other contemporary means of social exclusion. So the thematics has to do with the visible and invisible forms of racism and fascism in contemporary democratic society.

The appearance of this improbable saint and happens at LOFT GALLERY / Spazio MatER as a part of Malamegi LAB.8: International Art Contest Final Exhibition.

Artist Ulla Karttunen at Malamegi LAB.8, International Art Contest Final Exhibition in Rome, Italy. Taiteilija Ulla Karttunen osallistuu kansainvälisen taidekilpailun Malamegi LAB.8 finalistien näyttelyyn Loft Galleryssä Roomassa.

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna

TallennaTallenna


Society of voluntary blindness

The Thief of the Eye, 2017, a digital collage by the artist Ulla KarttunenUlla Karttunen: The Thief of the Eye, 2017, digital collage, photograph on acrylic, 118,9 x 84,7 cm

St Francis of Assisi could be called a patron saint of the poor; he preached about serving others and demanded social justice. ”Grant me the treasure of sublime poverty”, he wrote. Francis of Assisi could be seen as a severe challenger of market-based ethics, one of the first critics of capitalism.

If Francis of Assisi preached against the will to win, the ethics or anti-ethics of our times is based on raw profit-making. Our modern-day world is a visual society, where economics goes through images, imagos, brands, illusions, and other reflections. In order to gain more, we mislead the eye and do not see any more what is important, where is the basic ethics of being a human. The social play of luxury, popularity and appearances has stolen our ability to see. – This is the topic of the work The Thief of the Eye.

The developed market society has forgot the ethical message of Francis of Assisi. – As a starting point for this digital collage, a collage as meditation, has been used Zurbaran’s wonderful portrait of Francis of Assisi.

the artworks by Ulla Karttunen at Galleria Wikiarte, Bologna 2017Exhibition Art Experience, Galleria Wikiarte, Bologna


Miss Bimbo

TRUMPISMS: Make America Stupid Again! (Donald Trump beautified by Ulla Karttunen)

Let’s celebrate the greatness of Trumpism. Make America Stupid Again!

Make Nationalism, Racism, Xenophobia, Anti-Globalization, Hatred, Islamophobia, Narcissism, Lying, Misogyny, and Corruption Normal Again!

Miss Universal Bimbo is a Man. - Let's make society an entertaining bimboland.


Paavillinen ennustus kirkon kuolemasta

Palaces of Justice, Still Tilting (from series Architecture of Justice) / Oikeuden palatsi kallistuu yhä (sarjasta Oikeuden arkkitehtuuri) / by artist Ulla Karttunen

Ulla Karttunen: sarjasta Oikeuden Arkkitehtuuri / from series Architecture of Justice

Paavi Franciscus ilmoitti Ruotsin vierailullaan, ettei katolinen kirkko tule ikinä hyväksymään naispappeja (uutinen The Guardianissa). Sen sijaan Paavi ei osannut kertoa, mitä ”ikinä” samalla implikoi.

Tulevina vuosituhansina uskonnot nykymuodoissaan kuolevat. Kaikkein ensiksi kuolevat kirkoista ne, jotka eivät perusta tasavertaisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Eikä kysymys ole tietenkään vain naisista tai homoista, vaan kaikista ulossuljetuista. Jokaisen kirkon, joka ei perusta arkipäivän etiikalle, kuuluukin kuolla (eikä vain oikeudenmukaisuuden Jumalan mielestä).


The Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market Economy

Ulla Karttunen Capitalism as the New Name of God

The Biennial of the Lynched is an impossibility. The lynched ones never celebrate, and no biennials are organised for them. The winners, and those butchers who have washed their hands, celebrate.

The lynched ones do not arrive to the party. They do not find suitable shoes. And by the way, they are no more alive. If someone of the lynched is still alive, he or she does not come. The lynched ones do not participate the feast, for not to repeat the execution.

The materials of the art work were cleaning equipments, but the result was not very neat. A dirty party with bloody gloves and cleaning towels. ”Hygienische Neoliberalistische Blut Arbeit Macht Frei” tell the bloody letters in the cleaning wipes.

This piece is opposite of beautiful and qualified; it is disgusting, stupid and ugly. But do not blame art if reality is terrible.

The work The Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market Economy deals with the hidden parts of the hygienic neoliberal glory: market economy as the first global religion, and market-based censorship as its special cultural form.

Ulla Karttunen Proofs of Criminality in Female DelinquentsUlla Karttunen Holy Market

images from installation Ulla KarttunenThe Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market Economy, Exhibition 5000m2, Lappeenranta Old Theatre 13.2.-27.3.2016

blood traces from installation Ulla karttunen: The Biennial of the Lynched Celebrates the Holy Market EconomyUlla Karttunen The Biennial of the Lynched celebrates the holy market economyBlood traces from Biennial of the Lynched (installation by Ulla Karttunen)


Koskemattomuuden uusia ulottuvuuksia

Dominique Strauss-Kahn yritti pidätettäessä vedota diplomaattiseen koskemattomuuteen, mitä hänellä ei kuitenkaan ollut, kertovat tiedonlähteet.

Koskemattomuuden uusista ulottuvuuksista kertoo se, että jollakulla olisikin oikeus tehdä vapaasti raiskauksia. Missähän diplomaattipassin kohdassa lukee: oikeuttaa seksuaalisen häirinnän. Tai: ylikansalliset oikeudet raiskauksiin.

Ja vielä härskimpää on tietysti vedota diplomaattioikeuksiin kun niitä ei edes ole.

Mutta siihenhän vanhaa valtaa edustavat gubbet ovat menneinä aikoina alituisesti vedonneet: vapauteen riistää, tai koskemattomuuteen tehdä raiskauksia.


Pallo- ja pallikeskinen malli

Ptolemaiolainen eli maakeskinen maailmankuva on yhä voimissaan, toisin kuin luullaan. Ptolemaiolaisessa kosmoksessa maapallo on keskellä ja muu kiertää sitä. Muuta olevaista ei ole, kaikki on vain palloa varten.

Pallokeskinen malli (yllä)

Maakeskistä, ptolemaiolaista mallia vastaa nykytodellisuudessa pallikeskinen maailmankuva, joskus myös shamppanjasosialistin maailman malliksi nimitetty. Tässä mallissa keskellä on suuren johtajan palli, ja kaikki kiertää sitä.

Keskistä napaa kiertää strategien, agenttien, konsulttien, imago-designereiden, pr-suunnittelijoiden, media-arkkitehtien, sijoitusneuvojien, liehittelijöiden ja hyvien veljien joukko. Samaista keskistä napaa kiertää myös perijättärien, siivoojattarien, lentoemäntien, haastattelijattarien, eli palvelukseen aina valmiiden femme de chambre –ammattikuntien nöyrä armeija. Muuta maailmaa ei ole, kaikki ovat valmiina pallia varten.

Pallikeskinen (shamppanjasosialistin) malli (yllä)

Pallikeskisessä mallissa kuvastuu myös kyseiseen maailmankuvaan liittyvä, shamppanjakuplan kaltainen, kepeästi tyhjiin pasahtava etiikka, olematon toisten ihmisten perustavien oikeuksien kunnioitus.

Femme de chambre, siivooja, tarkoittaa sananmukaisesti makuuhuoneen naista. Strauss-Kahn –jupakassa on kyse, toivottavasti lopulta, vallan pallien paikaltaan horjahtamisesta. Strauss-Kahnin ikäluokasta löytyy vielä johtopallin haltijoita, jotka, DSK:n tavoin, katsovat oikeudekseen kohdella yhteiskunnalliselta vallaltaan vähäisempiä ja varsinkin naisia makuukamarin edustajina, siivooja-beibeinä, hiljennettävinä ja häiriköivinä femme de chambreina, tai muuna varsinaisia oikeuksia vailla olevana alhaisokastina.

Shamppanjasosialistiksi pääsemiseen ei tarvita poliittista vakaumusta eikä sosialismin alkeisoppimäärää. Itse olen tavannut maailmankatsomukseltaan vastaavan lattapäisiä, omaa ylhäisyyttään täynnä olevia ja alhaisoksi katsomiaan sumeilamatta alentavia erityisesti oikeistolaisista pomomiehistä, varsinkin taidemuseoalalta.

Toivon alhaison vallankumousta, ylikäveltyjen henkiinvirkoamista ja kapinaa, sitä että kaikki maailman kaltoin kohdellut femme de chambret alkaisivat saada edes hippusen oikeutta. Kopernikaaninen vallankumous suitsi pallokeskisen mallin paikoiltaan. Toivon, että siivoojien tai femme de chambrejen vallankumous suistaa pallikeskisen mallin manan maille.


Oikeuden markkinallistuminen

Strauss-Kahnilla on rutkasti tukijoita ja salaliitto-teoriat kukoistavat mielikuvituksellisen vahvoina. CSA:n tutkimuksen mukaan yli puolet ranskalaisista uskoo salaliittoon, sosialisteista 70 prosenttia. Kaipa kyseessä on ainakin siivoojien salaliitto, joka yksinkertaisimmillaan toteutuu niin, että lähetetään siivooja tavanomaiseen työhönsä.

Minkä sortin aatteen oli määrä hallita Ranskan maata, kunnes salaliitto iski kiilansa väliin?

Shamppanjasosialismin perustavia eettisiä rakenteita voi miettiä vaikka ulkomaisten lehtien äskettäisten tietojen valossa.  Useissa lehdissä, mm. Libérationissa, on puitu New York Postissa alkujaan julkaistua tietoa, jonka mukaan Strauss-Kahnin tukijoukot ovat ottaneet yhteyttä hotellisiivoojan sukulaisiin Guineassa ja ehdottaneet rahallista tukea, jotta siivooja perääntyisi ja asiassa päästäisiin sopuratkaisuun. ”Raha puolustusaseena”, uutisoi Libération. Raha tuo oikeutta, tai pikemmin korvaa oikeuden. Miljoonasummista puhuttiin, kun kuukausipalkka Ofeliaksi nimitetyn siivoojan sukulaisilla saattoi olla 30 euron luokkaa. Maapallon köyhimpiä oltiin ostamassa raiskauspalvelutyöntekijöiksi, maineenputsaajiksi, hiljaisuudenpalauttajiksi.

Mahdollisessa rahallisessa tarjouksessa hiljentää raiskausyrityksen oikeuteen vievä (oli uutinen totta tai huhua, vähintään se on painettua spekulaatiota, ja näyttivätpä uutistoimistot saaneen kiinni Guinean sukulaisia kuvia ja lausuntoja varten) kiinnostaa ennen kaikkea asian filosofinen puoli. Nähtävästi joko Strauss-Kahnin tukijoukot tai ainakin huomattava osa lehdistöä pitävät aivan mahdollisena oikeuden ostamista, hiljaisuuden ostamista. Raiskaukset katsotaan siis aivan luvallisiksi, ainakin suurille johtajille, jos ne vain hyvitetään asianmukaisin taloudellisin korvauksin.

Kyseiset uutiset tarjoavat mitä oivallisimman esimerkin valtaa ja oikeutta koskevista käsityksistä tämän päivän maailmassa. Jos ihmisellä on tarpeeksi valtaa ja rahaa, kuten Strauss-Kahnilla, hän voi, yleisen hyväksynnän alaisena, ostaa kaikki haluamansa elikot orjikseen. Näitä voi sitten vietellä tai raiskata, kulloisenkin halunsa mukaan. Jos asiasta uhkaa nousta äläkkä tai oikeusjuttu, maksetaan metelöijä perääntymään ja hiljaiseksi.

Pallomme suurimmille johtajille näyttää prostituution malli vaivihkaa nousseen laiksi yli muiden, oikeuden ylimmäksi eetokseksi ja esikuvaksi. Raiskauskin on markkinataloudessa sovittavissa yhteisten pelisääntöjen alaiseksi kaupaksi.

Toisaalta, lienee vain realistista, että oikeuden markkinallistunut luonne tulee esiin muuallakin kuin Neitsythuorakirkon tapauksessa. Siinähän oikeutta tulkittiin markkinoiden edun mukaisesti. Markkinoiden erästä hyvintoimivaa osaa ei saanut kritisoida, jottei tehtäisi hallaa tuottavalle bisnekselle ja kuluttajien suosimalle viihteelle. Yhdet ja samat kuvat markkinoilla ja taiteessa saivat vastakkaisen kohtelun. Markkinoilla leviävät miljoonapainokset ovat hyväksyttyjä ja oivallista toimintaa, vasta kriittinen taide muuttaa kannustetun bisneksen ja sallitun viihteen kielletyksi.


Raiskaus: 70 vuotta vankeutta, vai viranomaissuositusten mukainen teko?

Ranskan poliittinen elämä on myllerryksessä ja Dominique Strauss-Kahnia uhkaa 15-74 vuoden tuomio, kertoo Libération.

Selvästi DSK valitsi väärän maan julkisuustempulleen. Koto-Suomessa kaikenlaista häiriköintiä vielä kunnioitetaan tekijämiehelle kuuluvana luonnollisuutena.

Ulkomaisessa uutisoinnissa ja keskustelussa on herättänyt huomiota myös toinen asia. Jos tapaus olisi tapahtunut Suomessa, hotellisiivoojanaisen kertomus olisi kyseenalaistettu oikopäätä. Nainen olisi buuaamalla syyllistetty vaikenemaan. Nyt näin ei ole kansainvlisessä keskustelussa laajamittaisesti vielä tapahtunut, mutta ehkä pian, kun oikeusavustaja pääsee syynäämään uhrin taustoja.

Me Suomessa nimittäin uskomme ja tiedämme, että jokainen joka kertoo seksuaalisesta häirinnästä tai jopa rikoksesta, kerjää vain julkisuutta valheilleen. Kertojan ensijainen tarkoitus ei – suuren ymmärryksemme mukaisesti – ole se, että kuvatun kaltainen toiminta vähenisi tai saataisiin loppumaan.

Vastahan Helsingin Sanomissa oli mielenkiintoinen otsikko: ”Syyttäjä: Naisten häirintäväitteet eivät osoita Rajalaa ahdistelijaksi”  (HS 14.5.2011)

Mikä sitten osoittaa häirintäväitteet häirinnäksi elleivät useiden uhrien yksityiskohtaiset selvitykset tapahtuneesta? Suomessa kertomukset häirinnästä tekevät yleensä naiskertojansa a) valehtelijoiksi, b) huonomuistisiksi, c) vääristelijöiksi, d) kunnianloukkaajiksi. Siten ei kannata ihmetellä, jos harva jaksaa lähteä ilmiantamaan häiriköintiä, saati raiskausta.

Joskus pääsee todellisuudentajuinen ote livahtamaan täkäläiseenkin kansalaiskeskusteluun:

“Strauss-Kahnin olisi kannattanut syyllistyä rikokseensa Suomessa. Täällä olisi selviytynyt siitä muutaman kuukauden ehdollisella tuomiolla.”

 “Älä nyt, eihän sitä miestä tuomittaisi Suomessa. Täällä kyllä se nainen saisi syytteen ja tuomion miehen maineen pilaamisesta!”

Libérationissa varsin tarkasti kuvattu Strauss-Kahnin syytelista («Agression sexuelle au premier degré» etc.)  sai tsekkaamaan suomalaista raiskausluokitusta, samoin kuin muistelemaan omaakin raiskatuksijoutumiskokemusta.

Tuo vuosien takainen tapaus ulkomailta parikymppisenä näytti täyttävän törkeän raiskauksen kriteerit, koska aseellakin uhattiin. Mutta sitä en löytänyt mistään luokituksesta, että mitä sitten, jos on kyse virkavallan valvomasta raiskauksesta. Paikalla ollut poliisi varoitti ulkonaliikkumiskiellosta ja siitä että ulkomainen kiellon rikkuri voi päästä hengestään ja tulla ammutuksi. Poliisin mielestä kannatti mieluummin välttää kuolemantuomio ja suosiolla suostua raiskaukseen, kun tekijäkin löytyi omasta kaveripiiristä.

Kaipa tuollainen veitsellä uhaten tehty, poliisin valvoma raiskaus suomalaisenkin tulkinnan mukaan olisi ihan oiva teko, jos sen on virkavalta parhaaksi katsonut. Jos poliisi sopii päättämään, että netin pornogallerioiden menestyksekkäimpiä tuotemerkkejä ja megatähtiä ei saa arvostella (jottei saittien tuottajien bisnes ja käyttäjien kuluttajaliikenne vaarannu), niin yhtä lailla on suotava poliisille oikeus päättää laillisista ja suositeltavista raiskauksista.