erään kadonneen kirkon tapaus [[ neitsythuorakirkko ]]



Kyllä suomalainen tietää: IMF:n pääjohtaja pelasi mediapeliä

Ulkomaisten lehtien etusivuja on pääuutisena tänään kuvittanut IMF:n pääjohtaja, Ranskan presidenttikisaehdokkaaksi povattu Dominique Strauss-Kahn.

Ihmettelen vain yhtä asiaa: missä viipyy otsikoista ja tulkinnoista suomalainen logiikka? Tapaushan on, täkäläisen päättelyn mukaan, täysin selvä: hotellisiivoojaa ahdistelemalla Strauss-Kahn vain yritti saada julkisuutta. Pelasi mediapeliä.

Ja saikin kosolti mainetta. Kyllä nyt kelpaa. Kertakaikkiaan onnisti. Täyspotti.

Suomalaisen järjenkäytön mukaan sekä kaikkiin ”seksiskandaaleihin” että niille päinvastaiseen, hiljaiseen ja marginaaliseen yhteiskuntakriittiseen taiteeseen, on vain yksi syy: halu julkisuuteen.

Julkisuudesta on toki kärkivirkaa kärkkyvälle, ylelliseen elämään viehättyneelle, shamppanjasosialistiksi kutsutulle Strauss-Kahnille enemmän hyötyä kuin kaukaisen maan antitaiteilijalle, joka ei edes yritä myydä mitään tai saada minkäänlaista pestiä. Joten jos teinityttöpornon helpon saatavuuden ja avoimen kaupan kritiikki oli julkisuushakuisuutta, viittä kertaa selkeämmin sitä täytyy olla aito seksuaalirikos, lihallinen päällekarkaus.

Mihin suomalainen järjenkäyttö vielä yltääkään? Täällä ei tiedetä, että on olemassa julkisuutta, joka on hyväksi. Ja on olemassa julkisuutta, joka lopettaa kaikki toimintamahdollisuudet kuin seinään. Todellisuuden varsin kyynisestä ja läpimädästä asiantilasta kertoo se, että sekä seksuaalirikollisuuden esiintuova kritiikki että rikollisuus itse ovat samalla viivalla, yhtä huonoa julkisuutta. Paitsi ei aivan, kyllähän meillä riittää ymmärtämystä vallan palleilla istuvien poikien porskuttelulle, sehän on ihan asiallista ja luonnollista toimintaa rikoksista anteeksiantamattomimpaan, pornomarkkinoiden arvosteluun, verrattuna.

Mainokset

%d bloggers like this: